Suomen vanhin ja nuorin spesialiteetti

Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopistokoulutuksen saanut lääkäri, Johann Copp, toimi Turun linnassa Juhana Herttuan henki- ja hovilääkärinä muutaman vuoden 1550-luvun taitteessa. Hänen jälkeensä seuraava lääkäri tuli Suomeen vasta 90 vuotta myöhemmin, kun Eric Achrelius aloitti Turun akatemian ensimmäisenä ja ainoana lääketieteen professorina vuonna 1641. Kesti kuitenkin vuoteen 1742 ennen kuin ensimmäinen kokonaan Suomessa lääkärikoulutuksensa saanut lääkäri Johannes Ekelund valmistui.

Ensimmäinen siviilivirkalääkäri tittelillä guvernementes medicus aloitti vuonna 1747. Samaan aikaan aloittivat myös Suomen ensim-mäiset piirilääkärit. Kaikkiaan koko 1700-luvulla Suomessa toimi vakituisesti yhteensä ehkä viitisenkymmentä lääkäriä: sairaala-lääkäreinä, yliopistossa, sotilaslääkäreinä, ja kymmenkunta vuosi- sadan lopussa em. piirilääkäreinä. Piirilääkäreiden tehtäviin kuului myös työolosuhteiden tarkkailu tehtaissa ja tietyissä ammateissa, varsinkin 1832 uudistetun ohjesäännön jälkeen.

Erityisesti 1700-luvun sotien aikana (isoviha, pikkuviha, Kustaan sota) Suomessa toimi tilapäisesti kymmeniä lääkäreitä armeijan palveluksessa. Otto Hjeltin mukaan Suomessa näistä 1700-luvulla toimineista yhteensä 107 lääkäristä tasan puolet toimi sotilaslääkäreinä. Valtiovallan lääkäripalvelut alkoivat siis sotilaiden hoidosta.

Sotien ohessa myös valtion suuret rakennustyömaat kokosivat suuria määriä ihmisiä yhteen. 1750-luvun taitteessa Suomenlinnan rakentaminen kokosi noin 6000 rakentajaa Helsingin edustalle. Rakennustyömaan osa-aikaisena lääkärinä toimi Carl Zandt, hoitaen mm. isorokkoa, koleraa, tapaturmia, sukupuolitauteja, hygieenisiä kysymyksiä. Zandtia monet pitävät ensimmäisenä työpaikkalääkärinä. Saimaan kanavan (1840-luvulla) ja rautateiden rakentaminen 1850-luvulta alkaen vaativat myös lääkäripalvelujen järjestämistä.

Rautatielääkäreistä kehittyikin työpaikkalääkäritoiminnan yksi ydinjoukko: vuonna 1910 Suomen yhteensä 523:sta lääkäristä 104
(20 %) toimi pääosin osa-aikaisina rautatielääkäreinä vastaten sekä rakentajien, liikennöivän henkilökunnan ja heidän omaistensa hoidosta. Rautateillä myös aloitettiin työterveystarkastukset jo 1880-luvulla ja tehtiin ostopalvelusopimuksia terveyspalvelujen saamiseksi. Rautatielääkäreiden yhdistys täyttää 100 vuotta vuonna 2017 ollen maan vanhin työpaikkalääkäriyhdistys.

Myös tehtaanlääkäritoiminta alkoi 1850-luvulla, alkuun Forssasta. Ensimmäinen päätoiminen tehtaanlääkäri Albert Palmberg aloitti vuonna 1860 Finlaysonilla. Vuosisadan lopulla tehtaanlääkäreitä oli kymmenkunta, ja saman verran oli myös tehtaiden sairaaloita ja sairastupia. Mainittakoon, että ensimmäinen kunnanlääkäri aloitti toimintansa 1880-luvulla.

1940-luku oli merkittävä vuosikymmen työpaikkalääkäritoiminnan kehittymiselle. Silloin perustettiin mm. Työterveyslaitos, Suomen teollisuuslääketieteellinen yhdistys (nykyisin Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry.), työterveyshoitajien yhdistys ja ensimmäinen työterveys ry ja järjestettiin alan ensimmäiset koulutukset.

Kaikkiaan työpaikkalääkäritoiminta ja työterveyshuolto alana kehittyivät rinnan yhteiskunnan, sosiaali-vakuutuksen ja muun terveydenhuollon kehittymisen kanssa. Vuonna 1978 säädettiin Työterveyshuoltolaki. Samassa yhteydessä todettiin, että myös alan erikoislääkäriosaamista tarvitaan kentälle.

Suomen Lääkäriliitto määritteli ensimmäiset valtakunnalliset kriteerit silloisille noin kymmenelle spesialiteetille vuonna 1932. Työterveyshuollon spesialiteetti perustettiin vuonna 1982 ja siirtymäajan jälkeen 6-vuotinen tutkintokoulutus siirtyi kokonaan yliopistojen vastuulle. Koulutus alkoi ensimmäisenä Kuopiossa. Vuonna 1962 aloitettu työlääketieteen spesialiteetti muuttui samalla suppeaksi spesialiteetiksi, ja edelleen 1990-luvulla erityiskoulutukseksi. Näin työterveyshuolto on ”epävirallisesti” Suomen vanhin ja ”virallisesti” yksi nuorimmista lääketieteen ja lääkärikunnan spesialiteeteista.

Kiinnostuneet löytävät lisätietoja teoksesta Jarmo Heikkinen. Uudistuva työterveyslääkäri – hyvän työelämän vaikuttaja. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry. 1946-2016. STLY, 2016. Juhlavuoden historiikki jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille maksutta.

Jarmo Heikkinen
Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio - ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

eleven − 4 =