SOUDATKO KIRKKOVENEELLÄ TÖISSÄ?

Sujuuko yhdessä soutaminen? Tietävätkö kaikki, mistä soudussa ja soututapahtumassa on kyse ja osaavat yhdessä soutamisen tekniikan? Soutavatko kaikki samaan suuntaan vai huopaako joku? Onko mukana vapaamatkustajia tai –soutajia? Ovatko välineet kunnossa, vene kevyt ja airot ehyet? Onko yhdessä harjoiteltu, haluavathan kaikki osallistua? Kuka pitää perää, onko tahti sopiva? Palkitseeko maaliin pääsy tai yhteinen ponnistelu? Onko iloa ilmassa, nauravia naamoja naapurissa?

Tällaisia kysymyksiä voi soveltaa työyhteisöjen toimintaan laajemminkin. Pelkästään hyvät käytöstavat ja mukana oleminen eivät riitä, että töissä olisi imua ja työyhteisö optimaalisesti toimiva: oikeudenmukainen, toiminnallisesti ja taloudellisesti tuloksekas, henkilöstöä motivoiva, terveyttä sekä kehittymistä ja osaamista kehittävä ja mahdollisimman vähän tekemättömän työn kustannuksia aiheuttava. Ja että töihin olisi aamulla mukava lähteä.

Lääkärit ovat paitsi itse työyhteisöjensä jäseniä, myös esikuvia ja ainakin työterveyshuollossa heidän pitäisi olla myös ammattiosaajia, jotka osaavat työpaikan toimijoiden kanssa yhteistoimin edistää työyhteisön toimivuutta – näinhän työterveyshuoltolain ensimmäinen pykälä kuuluu… osaatko Sinä tehdä tätä työtä? Tai osaanko minä? Tämä kysymys on tullut ajankohtaiseksi, kun olen ollut mukana laatimassa syyskuussa alkavaa Työyhteisötaidot-kurssia alan varsinaisten osaajien kanssa. Minulle on ollut erinomaisen palkitsevaa havaita, että myös lääkäri voi tehdä tavoitteellista, vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä työyhteisöjen toimivuuden edistämiseksi!

Toisaalta jotkut kollegat ajattelevat edelleen, että työyhteisötyö on psykologista hömppää. Perehtyessäni aiheeseen olen itsekin joutunut huomaamaan, että huonosti toimiva työyhteisö on suurempi terveysriski moniin työperäisiin sairauksiin ja käytännössä haitallisempi kuin esimerkiksi useat ns. kovista altisteista, kuten osasta kemikaaleja tai vaikkapa melu. Alan olla vakuuttunut siitä, että myös työyhteisön toimivuuden edistäminen on työterveyshuollon kovaa ydintä. Samalla se korostaa toimintamme perusteita: yhteistoimin, työpaikan tuntemukseen ja mahdollisuuksiin perustuen, työntekijälle ja yritykselle etuja tuoden!

Jos kiinnostuit, lue lisää vaikkapa kirjasta Mönkkönen, Roos: Työyhteisötaidot tai tule samannimiselle verkkokurssillemme, alkaa 19.9. Työyhteisön mielenterveysvaikutuksista katso Duodecimlehdestä Marjo Sinokin katsaus: Työyhteisö – uhka ja tuki mielenterveydelle 2010;126(15):1803-9.

Jarmo Heikkinen

Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio – ei siis kovin kliininen.

1 Comment

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

nine + twelve =