Miten sotesta rasvasuodin?

Osallistuin remonttiin. Piti asentaa uusi rasvasuodin hellan päälle. Asennusohje oli tyrmäävä, noin 60 yksityiskohtaista, tekstitöntä pientä piirrettyä kuvaa eri kulmista eikä kuvaa valmiista asennuksesta. Vaikka minulla on koulutuksena henkisen alan yliopistotutkinto, en kuvia katsomalla ymmärtänyt, miten laite käytännössä asennetaan ja miten asennuksessa tulisi toimia. Tuumailujen jälkeen päätinkin unohtaa ohjeen, kiinnittää kannattimen kattoon ja nostaa laitteen siihen kiinni. Oli yksinkertaista, helppoa ja toimivaa, myös jälkikäteen ammattilaiselta kysyttynä.

HS:ssa kirjoitettiin taas sote-uudistuksesta. Sitä on puuhattu ja rakennettu jo kohta kai 20 vuotta. Prosessi lienee ainakin valmistelutyöltään kaikkien aikojen kallein, työläin ja osin jopa surkuhupaisin mm. perustuslakikuvioineen, ruohonjuuritasolta arvioituna.  Jonkinlaista valoa kai vihdoin tunnelin päässä näkyy eli toimeenpanovalmiin syntymistä uumoillaan. Asiantuntijat piirtävät erilaisia kuvauksia valtavasta rakenteiden uudistuksesta, henkilöstö- ja omaisuuden siirrosta. Uudistuksen pitäisi säästää, tai oikeammin estää kuluja nousemasta, olla valinnanvapaata (paitsi tth) ja johtaa tehostuvaan toimintaan. Ynnä muuta.  Omia mielipiteitään tuovat esille niin poliitikot, virkamiehet, asiantuntijat, markkinavoimat… onhan toivottavasti kai jonkun käyttäjänkin mielipiteitä ja toiveita jossain edes pienesti kysytty?

Vaikka uudistus ei (tässä vaiheessa) suoraan työterveyshuoltoa kosketa, toteutuessaan se muokannee voimakkaastikin sitä toimintaympäristöä, jossa toimimme. Uudistuksen julkikuva on kuitenkin rakennepainoitteinen, monimutkainen, jopa kummallinen, eikä toiminnan kehittämisestä ole juuri puhuttu – sen vain oletetaan tapahtuvan? Lehtitietojen varassa elävä alan ammattilainenkaan ei uudistusta ymmärrä eikä siitä selvää saa, mutta hyvin eri käsityksiä tuntuu olevan uudistuksen tekijöilläkin. Kansalaisen silmin katsoen näyttää lähinnä siltä, että uudistus on poliitikkojen kasvojen säilyttämisen takia pakko viedä läpi tavalla tai toisella ja että kyseessä on melkoinen tulonsiirto julkiselta sektorilta yksityisen sektorin isoille toimijoille. Saattaa kuitenkin olla, että palvelujen tarjonta parananee – isoilla paikkakunnilla. Yhteenveto: on pelättävissä, että tilannekuvan sekavuus johtaa myös uudistuksen sekavuuteen, automaattisesti. Yksinkertainen on kaunista, selkeää ymmärrettävää, tavoiteltavaa – mitenhän siihen pääsisi?

Voi vain toivoa käytännön osoittavan, että ”soten asennus” toteutuu kuin rasvasuotimen asennus: lopulta yksinkertaisesti, palvelut ovat helposti saatavilla ja toimivat hyvin, kysyttiin käyttäjiltä tai ammattilaisilta. Mutta kuka osaisi piirtää uudistuksesta yksinkertaisen kuvan? Poliitikot, virkamiehet tai markkinavoimat eivät siihen ole kyenneet, pitäisikö kysyä Jarlalta?

Jarmo Heikkinen
Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio - ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

eighteen − four =