MITÄ SE TYÖELÄMÄTUNTEMUS OIKEIN ON?

Useissa arvovaltaisissakin kommenteissa ja tavoitteissa on esitetty, että koko terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen tulisi lisätä työelämätuntemusta – tämä koskee myös työterveyshuollon edustajia. Mutta mitä se työelämän tuntemus oikein on? Tämä kysymys tuntuu mietityttävän meistä monia!

Osalla meistä on luontaista työelämätuntemusta oman monipuolisen työskentelyuran myötä. On toimittu rakennuksilla, lihakaupan myyjänä, assarina, opettajana ym. ennen lääkärin tehtäviin siirtymistä. Lääkärinkin tehtävissä saa työelämätuntemusta tuta: toimiiko julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa, virka-, työsopimus- vai ammatinharjoittajasuhteessa vai peräti oman yrityksen kautta? Säädökset, toimintalogiikat, tavoitteet, työsuhdeasiat ovat selvästi erilaisia.

Kun työmarkkinajärjestöjen edustajilta kysyy asiasta, saa erinomaisen käytännön neuvo: tehkää työpaikkaselvityksiä mahdollisimman paljon. Käyntien ja niihin valmistautumisen myötä tulevat erilaiset toimialat, moninaiset työtehtävät, erikokoiset ja eri kehitysvaiheessa olevat työpaikat ja organisaatiot ja niiden muodot tutuiksi. Tulisi myös tietää ja tunnistaa työnantajan ja työntekijän erilaiset roolit oikeuksineen, velvollisuuksineen ja tavoitteineen (mitä on työnjohto-oikeus, yksityisyyden suojasta vaikkapa se, mitä tietoja työnantaja voi työntekijästä kerätä jne.). Työelämän yleiset pelisäännöt on hyvä tietää, ml. työajat, palkanmaksu, järjestäytyminen. On hyvä tietää työsuhteen sääntelyjärjestelmän periaatteet: mitä työsopimus tarkoittaa ja mitä työ- ja virkaehtosopimukset tarkoittavat yleissitovuuksineen? Keskeinen terveydenhuollon lainsäädäntö on meistä monelle tuttua, mutta myös työelämän lainsäädäntö on tärkeimmiltä osiltaan tunnettava – se löytyy helposti yhteen koottuna esim. TEMin sivuilta – ja tietysti toimintaamme tukeva työsuojelutoiminta niin lakien kuin toiminnan ja valvonnan tasolla.

Lääkärin on hyvä tietää varsin tarkasti, millä perusteilla voi luvallisesti olla työstä pois. Mitä sairauspoissaolo tarkoittaa, miten se todistetaan, millainen on työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja muu sosiaalivakuutusturva siltä ajalta? Onhan painokkaasti todettava, että potilaan ei tule joutua työelämän ulkopuolelle vain siksi, että hoitava lääkäri ei riittävästi tunne olemassa olevia vaihtoehtoja ja sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Entä voiko käydä työajalla lääkärintarkastuksissa tai hoidoissa tai vastaanotolla? Ja mitä tarkoittavat työehtosopimusperusteiset poissaolot, entä tilapäinen hoitovapaa lapsen sairastuessa, poissaolo pakottavasta perhesyystä tai perheenjäsenen hoitamiseksi tai vaikeasti sairaan lapsen hoito? Millä perusteilla työsuhde voidaan päättää esim. pitkäaikaisen sairastelun, päihteiden käytön tms. henkilökohtaisen syyn vuoksi? Entä irtisanomisperusteet työn vähenemistilanteissa?

Tasa-arvoa tulisi edistää, syrjintää syrjiä, yhteistoimintamenettely tuntea. Työttömyysturva ja työeläkejärjestelmä, ml. työeläkekuntoutus on tunnettava, jotta sitä voisi hyödyntää mahdollisimman hyvin, kansaneläkejärjestelmä ja sen kuntoutusmuodot myös. Yhteistoimintakumppaneiden, kuten TE-viranomaisen toiminta on hyvä tuntea, työterveyshuollossa myös työmarkkinajärjestöjen toiminta. Yritys-, yrittäjyys- ja terveystaloutta on hyvä osata…

Työelämätuntemuksen soppatykissä on näin jo paljon asioita, mutta hyvä on vielä lisätä mausteita mukaan. Mitä suomalaisen työelämän tutkimus, kuten Työ ja terveys tai Työelämäbarometri, kertoo siitä? Trendit, tilastot, tavoitetilat?

Erikoistuvan lääkärin kannalta oleellinen kysymys on myös se, mitä lokikirja sanoo työelämätuntemuksesta. Lokikirjaan on kerätty myös iso joukko asiaa selventäviä lähteitä!

Tässä siis on jo melkoinen joukko ”paramedisiinisia” asioita osattavaksi… Mitä Sinä tuumaat asiasta? Oliko tässä keskeiset asiat, puuttuuko jotain oleellista vai onko tämä taas lisää kuormaa, tehdäänkö työterveyslääkäreistä ”pieniä työsuhdejuristeja”? Mitä työterveyslääkärin työelämätuntemuksen tulisi olla?

Jarmo Heikkinen

Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio – ei siis kovin kliininen.

1 Comment

  1. Hei Jarmo ja kaikki,

    kiitos hyvän työelämäosaamisen listan kokoamisesta.

    Itse nostaisin työterveyslääkärin (ja muidenkin tth-ammattilaisten) arkityön kannalta esiin erityisesti kolme osa-aluetta listaltasi.

    Ensimmäinen osa-alue tulee esiin työmarkkinajärjestöjen edustajilta pyytämissäsi kommenteissa heti blogisi alussa. He kehottavat tekemään paljon työpaikkaselvityksiä, jotta ”erilaiset toimialat, moninaiset työtehtävät, erikokoiset ja eri kehitysvaiheessa olevat työpaikat ja organisaatiot ja niiden muodot tutuiksi.”

    Kommentoisin tätä niin, että tavoite on erinomainen mutta keinot vajavaiset. Eli erilaiset toimialat, työtehtävät, työpaikkojen ja organisaatioiden kehitysvaiheet ja niiden muodot olisi todella tärkeä tuntea (= työn anatomia ja fysiologia), mutta pelkään pahoin että pelkästään tekemällä työpaikkakäyntejä niitä ei välttämättä opi lainkaan – tai parhaassakin tapauksessa kestää pitkään ennenkuin kokemus sadoista työpaikkakäynneistä jalostuu ymmärrykseksi. Tarvitaan käytännön kokemusta jäsentäviä tiedollisia välineitä.

    Toinen osa-alue, jonka nostaisin esiin on nuo työterveyshuollon eri kumppanit työpaikalla ja heidän intressinsä, roolinsa ja toimintatapansa. Ajattelen erityisesti esimiehiä, työntekijöiden edustajia, työsuojeluorganisaatiota ja henkilöstöhallintoa. Ehkä vielä työnantajan palkkaamat muut asiantuntijat. Miten nämä tahot toimivat, mitkä ovat heidän keskeiset prosessinsa, miten tth.n tavoitteet ja prosessit niveltyvät näihin.

    Kolmas osa-alue on aika spesifi, sekin löytyy listaltasi, ja se koskee työstä poissaoloihin ja työhön paluuseen liittyviä työsuhteen ja sosiaaliturvan detaljeja.

    Kommentteja odotellessa,

    yt. jorma

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

16 + 2 =