Lääkärit itsenäisyyden tekijöinä

Suomi sai itsenäisyytensä 101 vuotta sitten. Vuonna 1918 perustettiin puolustusvoimat, Suomen uusi armeija, yleisen asevelvollisuuden periaatteelle. Samalla palvelusajan sekä henkilökunnan lääkäripalvelut alkoivat. Asevelvollisuustarkastuksissa hylättiin mm. aliravitsemuksen ja sen seurausten sekä tuberkuloosin takia noin 60 % asevelvollisista.

Vuoden 1918 sisällissodan lääkintähuolto oli hyvn organisoitumaton ja osin vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Lääkärit toimivat pääosin valkoisten joukoissa, mutta lääkärinetiikan vuoksi he hoitivat myös punaisten haavoittuneita. Yhteensä noin 200 lääkäriä osallistui sisällissotaan, heistä kuoli hieman vajaa 30, joista noin puolet murhattiin. Sittemmin sotavankileirien lääkäreinä he näkivät nälkäkuolemien, tautiepidemioiden ja epäinhimillisen kohtelun todellisuutta.

Toisen maailmansodan alkaessa 1939 oli huutava pula kirurgian osaajista. Talvi- ja jatkosodan välissä koulutettiin noin 200 lääkäriä peruskirurgian tekijöiksi. Sotasairaalat osin erikoistuivat, mikä osaltaan auttoi hoidon tehostamista, kunhan kenttälääkinnän lähes mahdottomista oloista potilaat sairaaloihin entivät.

Vuonna 1942 yhteensä noin 1200 lääkäriä (lääkintäupseeria) osallistui sotilaslääkintään. Tämä oli yhteensä noin 85 % kaikista lääkäreistä, loput huolehtivat siviilien tarpeista siinä määrin kuin pystyivät. Yhteensä lähes 100 heistä (noin 7 % kaikista lääkäreistä) menetti henkensä tai katosi, näiden joukossa kaksi naislääkäriä. Työn raskauden vuoksi ilmeisesti vain muutama kirurgi toimi sotilaskirurgeina kaikki sotavuodet.

Sota ensisijaisesti tuhoaa, mutta osaltaan se on auttanut useiden lääketieteen erikoisalojen kuten trauma-, neuro-, plastiikkakirurgian sekä triagen ja kuntoutuksen kehittymistä. Hinta on kuitenkin ollut hirmuinen.

Tämän päivän hyvinvointi-Suomessa meidän on lähes mahdotonta ajatellakaan niitä oloja ja tapahtumia, joiden läpi sotiin osallistuneet lääkärit ovat osaltaan vaikuttaneet itsenäisyytemme säilyttämiseen. Hiljainen hetki heidän kunniakseen.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jarmo Heikkinen
Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio - ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 × 1 =

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.