Kouluttajalääkärit ja Pukki

Tehtävä: mitä Joulupukin terveystarkastuksessa tulisi ottaa huomioon? Vastaajina yhdeksän työterveyshuollon kouluttajalääkäriä ja yksi kliininen opettaja. Vastausaikaa 3 minuuttia – ja seuraavassa se, mitä aikaan saatiin!

Työterveyslääkäriä askarruttaa tietysti, mitä työtehtäviä Pukilla oikeasti on ja mikä sujuu, mikä ei?  Miten työpaikan johtamiskulttuuri toimii, onko ongelmakohtia? Mikä on Pukin henkinen hyvinvointi? Mitä työstä johtuvia rasitustekijöitä Pukki itse kokee? Entä mikä on todellinen lahjojen jakelun ja kuljetuksen järjestelmä – tämä kysymys on askarruttanut vuosisatoja kaikkia aikuisia ja lapsia, miksei siis työterveyslääkäriäkin – miten Pukki ennättää joka paikkaan? Onko selitys valon nopeudessa: jos Pukki liikkuu valon nopeudella, Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan Pukin aika lähes pysähtyy ja Pukki entää?

Työturvallisuuskysymyksiä: onko poroallergian oireita? Millaisia vikureita porot ovat, pitäisikö sarvet nupottaa? Miten vanha ihminen tulee korkealla toimeen (Petterin vetämä reki): huimaako, onko putoamisriskiä otettu huomioon? Mitenkäs Briteissä ja Amerikassa: aiheuttaako savupiippujen kautta tapahtuva sisääntulo vaaratilanteita: jumittumisia, putoamisia, ahtaan paikan kammoa? Noen PAH-yhdisteet altistavat keuhkosyövälle – eihän pukki sen lisäksi salaisena paheenaan tupruttele sikaria silloin tällöin? Entäs vaatetus: vesisateella, viimaisessa reessä pakkasella on samat vaatteet kuin Honolulussa tai sisällä lasten kera touhutessa ja lahjoja jaellessa – miten ihmeessä tulee toimeen? Pitäisikö ajoviiman takia erityisesti nenänpää suojavarustustaa? Miten selkä kestää jatkuvan säkin selkään heiton, lasten nostelun – onko pukki saanut ergonomista ohjausta ollenkaan?

Ja entäs ne lapikkaat: sileät pohjat ja talvinen liukkaus? Onko varasukkia – oleellinen kysymys, sillä yritäpä itse kiertää maailman ympäri vain yhdet sukat jalassa!

Miten parran puhtaana pysyminen taataan – joka paikassa tarjotaan syötävää ja juotavaa? Entäs uteliaat lapset – aina vetämässä parrasta, auts! Ja entäs ne äidit, aina tuppaavat istumaan syliin, posket kovin punaisina…  Jo muorin kanssa tulee aivan tarpeeksi punoitettua, tonttujen määrällä laskien. Ja koko ajan pitäisi olla hyväntuulinenkin!

Amerikassa vatsan ympärys suhteessa paikallisiin savupiipun rakennusmääräyksiinkin askarrutti, mutta onneksi Carl Barks tämän jo aikanaan ratkaisi: Pukki pääsee piipusta alas pudottautumaan muuttamalla itsensä vaaksan mittaiseksi ja sisällä taas sitten takaisin itsensä kokoiseksi – mutta millainen rasite jatkuva muodonmuutos elimistölle on? Sama koskee myös kiihtyvyys- eli G-voimien vastustuskykyä: hävittäjälentäjällä G:n sieto lienee noin 10 G:n luokkaa, mutta pukin riento on ainakin miljoona kertaa kovempaa – miten ihmeessä pukki sietää ainakin 10 000 000 G:n voimat? Noin miljardi kertaa yhden päivän aikana?

Tutkimuksia kliinisen statuksen (riittävä vatsanympärys, näkö, kuulo, lauluääni ja ymmärryskin) jälkeen voisi jatkaa labrassa, mutta koska kaikkien tutkimusten viitearvot on laadittu ikäryhmille 0-noin 100 vuotta, useita satoja vuosia vanhalla pukilla ei ole viitearvoja! Jos terveystarkastuskin tehdään täysin oireettomalla miehellä esim. sadan vuoden välein, ei viitearvomateriaaliakaan kerry – muutosta toki voisi seurata… Mielenkiintoista voisi olla laittaa sykevälivariaatiomittari rintaan ja kyselyistä oswestry, bbi- ja audit vastattavaksi. Työstressikysely tosin antaisi erilaisia tuloksia vuoden mittaan: jouluaattona ja juhannusaattona vastaukset eroaisivat kuin yötön yö ja päivätön päivä toisistaan.

Summa summarum: Jos kaikkia sääntöjä ja suosituksia noudatettaisiin, tulisi ensi jouluna meille pukki, joka on kuivankälpäkkä, raivoraitis ja ruokailuaan tarkkaan vahtiva sileäposkinen, lämpötilaltaan sähköisesti säädeltävässä äly-gore-tex –puvussa ja ice-bug –kengissä liikkuva mies, jolla laulut tulisivat play backina levyltä ja jolla on muutama apulainen huolehtimassa nostelusta ja kantelusta.  Nupopäisten porojen vetämässä reessä on suojakoppi, turvavyöt ja gps-ohjaus eikä lentokorkeus saa ylittää 100 metriä maanpinnasta…

Onneksi pukki kuitenkin on jo satojen vuosien saatossa osoittanut, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti, ainakaan jouluna. Hän on malliesimerkki työurien pidentäjästä ja täydellisen työkykyisestä, työssään onnellisesta miehestä, joka säteilee hyvää oloa ja mieltä kaikille ympärillään!

Hyvää Joulua!

Kiitokset ”Pukin terveystarkastus  –tenttikysymykseen” vastanneille Jyväskylässä järjestettyyn Tth-Pedaan osallistuneille kouluttajalääkäreille: Heini Ahveninen, Jyrki Arvekari, Sami Kauppinen, Marja Kyrö, Markku Leppisaari, Pekka Nousiainen, Hannele Oikarinen, Marju Tammelin, Kimmo Tarvainen!

Jarmo Heikkinen

Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio – ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5 × one =