Keskisormen sairausloma

Milloin ja missä tilanteissa paremman käden keskisormi tarvitsee sairauslomaa? Tämä kysymys nousi mieleen, kun viikonloppuna oma keskisormen distaalinivelen ojentajajänne rapsahti puutarhatöissä poikki ja siihen piti laittaa ojentajalasta. Kollega kysyi, jäänkö sairauslomalle, viideksi viikoksi, se kun on normi?

Mikä on sairauslomanormi? Eihän sellaista ole! Meillä ei ole sovittua ”hyvää sairauslomakäytäntöä” tai ”käypää sairauspoissaoloa”, joka perustuisi näyttöön ja tutkimukseen. On vain kokemukseen ja tautioppiin perustuvia käytäntöjä, että tämä tauti ottaa parantuakseen näin kauan – kyse on siis tautilähtöisestä, ei henkilölähtöisestä ajattelusta. Ja sitten on tietysti sairasuvakuutuslain ja Kelan määrittämät korvauskäytännöt, luku sinällään. – Minusta tällainen opas pitäisi ilman muuta olla, sen verran isosta työkalusta on kyse, mutta tällä hetkellä yksilöllistä, tehtävät ja/tai elämäntilanteen huomioon ottavaa ajattelua ei ainakaan riittävästi sairauspoissaoloasioissa tehdä. Sairauspoissaolon perusehdot monesti unohtuvat: työntekijä on estynyt (ei vain vähän rajoittunut) tekemästä työtään (jota useinkin voi myös vähäksi aikaa muokata) sairaudesta (ei oireesta) johtuvan työkyvyttömyyden (ihminen on usein osin työkykyinen sairaudesta huolimatta) vuoksi.

Olen itse siis ensisijaisesti opetustyöläinen, jonka työpäivät menevät pääosin tietokoneen kanssa seurustellessa: kirjoittamista, valmistelua, vastailua, tiedonhakua, kommentointia jne. Kirjoitan sujuvasti 10-sormijärjestelmällä (Scheideggerin konekirjoituskoulu v. 1977 oli työelämän kannalta paras ja tärkein kurssi, johon ikinä olen osallistunut!) ja keskisormi siinä on tietysti ahkerassa käytössä. Sairauslomia kirjoittava lääkäri perinteisesti kai ajattelee, että yksi toimimaton sormi halvaannuttaa yhdeksän toimivaa – itse ajattelen, että yhdeksän toimivaa kompensoi kyllä yhden ”halvaantuneen”.

Ja entä jos tekisi töitänsä erilailla – sehän voisi olla virkistävää? Voisin ajatella enemmän, kirjoittaa vähemmän – vai rapsahtaisikohan aivojänne ylirasituksesta, oudoista työliikkeistä? Voisin tehdä tiedonhakua, lukea enemmän ja valmistautua tuleviin, yksinkertaisesti käyttää keskisormea vähemmän. Voisin käydä parissa koulutuksessa ja antaa keskisormen fiksuunnuttaa itseäni. Entäs jos soittaisin työasiat tai kävelisin työkaverin luo, en aina laittaisi sähköpostia? Työhuoneessa on muutama hylly, jotka hyötyisivät siivoamisesta ja järjestykseen laittamisesta, se varmaan onnistuisi – samalla voisin ilahduttaa sitä viikoittain huoneessani pistäytyvää firmasiivoojaa, joka nyt joutuu tyytymään kosmeettiseen pöytäpinnan näkyvissä olevan kymmenyksen puhdistukseen…

Tapauksessani sairausloman välttely onkin siis myös mahdollisuus. Mahdollisuus tehdä eri tavalla ja eri asioita kuin tavallisesti, pohtia tekemisiään… Hyvä sairauspoissaolokäytäntö = normin sijasta otetaan sairauden lisäksi huomioon yksilöllisyys ja työtehtävien muokkausmahdollisuuksia?

Jarmo Heikkinen

Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio – ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4 × 2 =