ENNUSTAN YKSITYISELLE PUOLELLE MILJOONA UUTTA ASIAKASTA

Työterveyshuollon sairaanhoidon asemasta käydään jatkuvaa keskustelua. Vaikka STM:ssä työterveyshuollon toimialalla ei tiettävästi ole mitään toimintaa vireillä sen rajoittamiseksi, sairaanhoitoa muokkaamaan tai uudelleen suuntaamaan tähtääviä esityksiä tehdään muualla koko ajan. Tunnetuimmat viimeaikaisista suuntaajista lienevät THL:n raportti Jonottamatta hoitoon sekä EU:n kilpailusäädökset yhditettynä kuntalain muutokseen, joka pahimpien uhkakuvien mukaan lopettaisi sairaanhoidon kunnallisessa työterveyshuollossa kokonaan. Myös korvauskäytännöt puhuttavat. Työhön liittyvän terveydenhuollon pitkä historia ei toisaalta sairaanhoidon vähenemisen ajatusta tue.

THL pyrkii ehdotuksillaan vahvistamaan julkista perusterveydenhuoltoa. Keinoksi on valittu se, että lähetetään potilaat hoitoon muuanne. Käytännössä potilaille annettaisiin maksusitoumus ja kehotus valita hoitopaikka hyväksytyiltä yksityisiltä palvelun tuottajilta. Mitä luulet, ovatkohan potilaat halukkaita menemään yksityiselle, jonne pääsevät siis kunnan kustannuksella ilmaiseksi päivän tai kahden sisällä vai jonottavatko terkkariin mieluummin 5 viikkoa tai kauemmin? Uskon, että tällä tavoin yksityinen puoli saa hoidettavakseen miljoona uutta asiakasta! Terveyskeskusten asiakkaiksi jäävät ne, jotka eivät pääse kulkemaan tai kaukana yksityisten palveluista asuvat. Terveyskeskusten jonotilanne tietysti paranee, vaikka potilasaines ehkä jopa tulee entistä raskashoitoisemmaksi. Raportissa on myös toive siitä, että työterveyshuollon sairaanhoitoa samalla rajoitettaisiin vain työn kannalta merkityksellisiin sairauksiin. Ajatus, että tämä johtaisi työterveyshuollossa toimivien yleislääkäreiden merkittävään paluumuuttoon terveyskeskuksiin tuntuu käsittämättömältä. Suurin osa jatkaisi yleislääkärinä yksityisasemilla. Jos työt oikeasti vähenisivät, osa työterveyshuollon erikoistujista, joita nyt on noin 720 henkilöä, päätyisi erikoistumaan jollekin muulle erikoisalalle.

Vaikka kunnan maksusitoumus annettaisiin vain toiminta- ja laatukriteerit täyttäville sopimus-paikoille, business kukoistaisi. Niinhän se tekee nytkin: yritykset rahoittavat työterveyshuollon toiminta- ja laatukriteerit täyttävillä työterveyshuollon sopimuspaikoilla. Vain maksajaa ollaan muuttamassa.

Kunnallisia liikelaitoksia ollaan osakeyhtiöittämässä EU:n kilpailutussääntöjen ja kuntalain uudistamisen vuoksi. On kuitenkin samalla uhka, että sairaanhoito niissä loppuu. Mitä tästä seuraisi? Julkinen puoli voisi profiloida toimintansa työterveyshuollon virallisten periaatteiden ja juhlapuheitten mukaisesti ennaltaehkäisyyn, luoda tästä oman brändinkin. Pelkkä ehkäisy toisaalta ei lääkäreiden työmotivaatiota parantane.

Sairaanhoidon juohevoittamiseksi yritykset voisivat ottaa sairauskulu-vakuutukset työntekijöilleen ja näin kahdella eri sopimuksella vain parantaa palvelujaan. Tietysti entistä isompi osa pienistä yrityksistä jättäisi työterveyshuollon järjestämättä kokonaan, osa muuttaisi sopimuksensa suosiolla kokonaan yksityiselle puolelle.

Jos korvauskäytäntöihin tulee muutos, että sairaanhoidosta ei korvausta KELAsta saa, johtaa se epätasa-arvon lisääntymiseen työterveyshuollonkin sisällä. Jo tällä hetkellä esimerkiksi lääkärin vastaanotolle jonotusaikojen ero on eri työterveyshuoltoyksiköiden välillä vähintään 30-kertainen isoissa kaupungeissa. Jatkossa isot yritykset järjestäisivät edelleen sairaanhoitoa, pienet eivät. Paranisiko tasa-arvo?

Jos katsotaan työhön ja/tai ammattiin liittyvän terveydenhuollon noin tuhatvuotista historiaa, sairaanhoito on aina ollut merkittävä osa sitä, jopa toiminnan perusta. Terveydenhuollon toiminta on aina ollut myös polkuriippuvaista – aikoinaan valitulla uralla on pitkälti pysytty, vaikka hienosäätöä tapahtuisikin eri suuntiin. Sairaanhoito jatkuu, tavalla tai toisella.

On kuitenkin helppo ennustaa, että sairaanhoito työterveyshuollossa vielä muuttuu merkittävästi. Samalla muuttuu sen tekijöiden ammattitaito ja jakautuminen eri palveluntuottajien kesken. Voittaja on yksityinen puoli, joka saa seuraavan 10-15 vuoden sisällä miljoona uutta asiakasta. Ja kunta maksaa?

Mikä on Sinun ennustuksesi?

Jarmo Heikkinen

Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio – ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

one × 3 =