Ammatillinen kuntoutuskin muutoksissa

Päivitin ammatillisen kuntoutuksen alustustani perusopiskelijoille. Tarkistellessani lähteitä ja verkkosivuja, totesin selviä muutoksia taas tapahtuneen. Varsin vähälle tiedotukselle on osa näistä muutoksista jäänyt, erityisesti muutokset KELAn ja työvoimahallinnon ammatillisessa kuntoutuksessa. Muutokset vaikuttavat kuitenkin osaltaan positiivisilta, selkeyttäviltä. Tämä on mainio asia, sillä kyllähän niin lääkinnällinen kuin ammatillinen kuntoutus ovat olleet melkoisen sekava soppa ottaa haltuun!

Työvoimahallinto keskittyy yleisiin työvoimapalveluihin. Eli lyhyesti: ammatillista kuntoutusta se ei enää järjestä. Näin esim. työkokeilu TE:n kautta ei enää onnistu. Aiemmista ”ammatillista kuntoutusta lähellä olleista palveluista” jäljellä ovat kuitenkin mm. työolosuhteiden järjestämistuki ja palkkatuet.

KELAn ammatillisen kuntoutuksen uudistus tapahtui osin tämän vuoden (2017) vaihteessa.

KELAn ammatillisen kuntoutuksen muodoista tunnettuja ovat mm. koulutus ja koulutuskokeilu. Koulutus voi olla yleissivistävää, ammatillista perus-, uudelleen- tai jatkokoulutus. Ammatillisen kuntoutusselvityksen avulla on tarkoitus tunnistaa ja arvioida työkykyä ja laatia kuntoutussuunnitelma palveluntuottajan avo-palveluna yleensä 2-3 päivässä.

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen linjoina ovat työkokeilu (3-6 kk) ja työhönvalmennus (3-21 kk) ja näiden yhdistelmä (6-26 kk) sisältäen työharjoittelua ja yksilöllistä työhönvalmentajan tukea).

Varsin paljon mainostettu ja ilmeisen tiivis KIILA-kuntoutus korvasi ASLAK- ja TYK-kurssit. Niiden pituus on luokkaa 15 päivää aiempien 21 ja 35 päivän sijasta (ASLAK ja TYK).

Ns. ammatilliset kuntoutuskurssit ovat ryhmämuotoisia ja suunnattu vajaakuntoisille ja elämänhallinnan ongelmia omaaville. Avomuotoisten kurssien kesto on yhteensä peräti 110 vrk sisältäen jaksoja, käyntejä, melko paljon työharjoittelua ja tämä kaikki noin 10 henkilön ryhmissä.

Entiseen tapaan KELAsta saa kalliita ja vaativia apuvälineitä, kuten piste- ja isonäyttöjä, joita terveydenhuollon kuntoutuksena ei järjestetä, sekä elinkeinotukea: vajaakuntoisen ammatinharjoittajan tai yrittäjän yritystoiminnan tukea (max 17 000 e).

Näin työnjako on selkiintynyt jonkin verran: jäljellä ovat työeläkevakuutusyhtiöt, KELA ja muut vakuutusyhtiöt erityisissä tapauksissa (liikennetapaturmat, työ- ja työmatkatapaturmat ja ammattitaudit sekä sotilasvammat). Selkiintymisen soisi jatkuvan!

Jarmo Heikkinen
Kirjoista, kirjoittamisesta ja historiasta innostunut kliinisen opettajan savolaisversio - ei siis kovin kliininen.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 + 4 =